Tule sellaisena kuin olet!

Melkein jo hävettää myöntää, että olen pitänyt tätä blogia jo kohta 2 vuotta, eikä edistystä ole paljoa näkyvissä.
Heinäkuun 13. päivä vuonna 2008. Olin tyhmyyksissäni umpirakastunut mieheen, joka jätti pari viikkoa myöhemmin; aloittamassa ensimmäisen kesätyöni; ja kuvitellut blogimaailman sisältävän paljon tekstiä tyyliin dataa, <333, siis voitteko käsittää!!1 - Yritin äsken niitä lukea, ei pysty.

Näin käy varmaan suurimmalle osalle blogin pitäjistä. Silloin kun joskus nuorempana aloitti (tai no, ei sitä aikaa tarvitse paljoakaan kulua) niin aloitti sillä itselle luontaisella tyylillä kirjoittaa. Mutta ajat muuttuvat ja kirjoitustaito kehittyy ja Kiitos Herralle, että kehittyy! Nykyään jätän jaarittelut turhat asiat suosiolla vähemmälle: en jaksa vuotaa kaikkea yksityiselämästäni tänne.

Mutta nyt kun en ole kertonut itsestäni vähään aikaan mitään "syvällistä", niin tokihan voisin jotain paljastaa!
Nimi on siis Elisa ja käyn lukion 2.vuotta ja senioriksihan meitä nyt kutsutaan. Täytän noin viiden kuukauden päästä 18 ja uskon, että kohta voisin aloittaa autokoulun. Asun kotona äidin ja isän kanssa. Sisko opiskelee Jyväskylässä
Olen uskossa ja kuulun helluntaiseurakuntaan. Toimin seurakunnassamme nuorten musiikkivastaavana ja laulan ylistysbändissä. Olemme aloittamassa kavereiden kanssa rukousryhmää omalle koulullemme New Generationin innoittamana.

Soitan viulua, hallitsen suht koht kitaralla säestämisen ja lauleskelen aina kun mieli tekee. Musiikki viekin aika suuren osan elämästäni, enkä voi elää päivääkään ilman.
Vaatteet ovat myös suuri rakkaus. Tämän blogin pitäminen ja muiden blogien lukeminen on kyllä saanut itseni ajattelemaan enemmän ulkonäköä ja sitä, kuinka ihania vaatteet voivatkaan olla! Samalla se on kyllä huono juttu, kun alkaa keskittymään liikaa omaan ja muiden ulkonäköön sekä haaveilemaan ties mistä rievuista, jotka on niin-pakko-saada!

Pääosin vietän arki-illat ja viikonloput kotona. Elämäni on pitkälti koti-koulu-koti akselilla. En biletä tai yritä kuokkia baareihin. En iske 50 vuotiaita miehiä, jotta he ostaisivat kaljaa.
Olen päättänyt, että aloitan YO-kirjoittamiset ensi syksynä, jolloin kylläkin kirjoitan vain lyhyen matikan. Kesällä -11 kirjoitan äidinkielen, pitkän englannin, pitkän ruotsin, lyhyen italian, psykologian ja yhteiskuntaopin. Valkolakin saatuani ( se on nähkääs varmaa! :D ) haen Jyväskylän yliopistoon luokanopettajaksi.

Olen sinkku ja yritän olla siitä ylpeä. Mies olisi kuitenkin ihana; Tummat pörrötettävät hiukset, tuikkivat silmät, hymykuoppa, suht treenattu, ei mikään laiheliini. Valkoinen t-paita ja nokiset kädet. Farkut ja kauluspaita. Osaa puhua vakavia, mutta osaa ottaa myös rennosti, huumorintajunen (eikö tämä löydy pakolla kaikista tyttöjen kirjoittamista kuvauksista unelmamiehestään?), hempeä, romanttinen. Mies. (emmää paljoa pyydä..)

Olen mielestäni mukava ihminen. Tulen ihan toimeen muiden kanssa. Vaikken ehkä yritä heittää kaikkea vitsiksi, niin olen silti mielestäni ihan hauskakin. :D Jos eivät naura kanssani niin nauravatpa ainakin minulle.

Pidän itsestäni. Joinakin päivinä olen kaunis. Joskus jopa söpö. Mulla on ihana toispuoleinen hymykuoppa ja osaan aina välillä pukeutua hyvin. Minulla on terve suhde itseeni ja kehooni. Toki haluaisin joitakin kohtia muokata, mutta hyväksyn itseni tällaisenakin. Elämäni on ihana!


Mitäs te tiedätte itsestänne? (:

Olen onnellinen.

Onko mahdollista, että aika menee liian nopeasti, mutta samalla liian hitaasti? Siitä on jo viikko (tai vasta viikko) kun oltiin kaveriporukalla Rukalla 4pv. Kymmenen nuorta, joista kaksi täysi-ikäistä, jotka sinne ajoivat. En käynyt laskettelemassa, sillä pelkään niitä mäkiä liikaa! Mutta samalla kun suurin osa porukasta oli laskemassa ja kävin kävelemässä ympäri sitä aluetta 2 tuntia, niin kyllä alko harmittamaan. Oli just loistava laskettelukeli: pari astetta plussalla, aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta ja rinteet kimalsi. Suunnittelinkin, että ens talvena lähden harjottelemaan laskettelua johonki lähialueen pikkurinteisiin ja sitte, jos tilaisuus tulee, niin lähen johonki tuonne Lappiin kokeilemaan onneani!
Reissu meni kyllä loistavasti. Muutamista vastoinkäymisistä selvittiin ja kaikki tuli ehjänä kotiin. Takasi tullessa pysähdyttiin Ouluun syömään. Googlattiin ruokapaikka etukäteen ja ruokalistan perusteella suunnattiin Pannuun. Ehkä hiukan hintava opiskelijabudjetilla, mutta ah sitä Spaghetti dalla casa, pure laav!

Ajan kulkuun haluan lisätä vielä sen, että miten voi uuden jakson alku olla juuri sopivan tempoinen niin, että uskoo ajan riittävän sopivasti juuri niihin kaikkiin vaadittuihin kouluhommiin ja että aikaa jää sitten vielä kokeisiin valmistautumiseen kaksi viikkoa etukäteen? Sitten huomaakin, jakson puolivälissä, että koeviikko puhaltelee jo niskaan, mitään ei ole tehty, vapaa-aikaa ei jaksaisi niihin tuhlata ja oppitunnit matelevat kuin jokin erittäin hidas paljon kitkaa aiheuttavassa aineessa.
Sitten näillä viimeisilläkään viikoilla ei ole tehty mitään. Koepäivät on päätetty ja deadlinet merkitty (kuten ne on oikeasti jo ensimmäisillä tunneilla, mutta nyt sen vasta ymmärtää kun se on seuraavalla sivulla kalenterissa..). Nyt oon kuitenkin saanut pidettyä paniikin suht hyvin kurissa. Tänä viikonloppuna pitää kirjottaa äikästä miniessee onnellisuudesta, kirjottaa (ja valita) ruotsin aine jostain oudoista otsikoista, lukea kirja (johon taidan valita Pikku Prinssin, jonka luin aikasemmin PS5 kurssille), kirjottaa uskonnon aine/essee jostain vanhasta YO-kysymyksestä ja valmistautua niihin tuleviin kokeisiin! Ensimmäinen on ensiviikon torstaina ja samana päivänä on ruotsin sanakoe. Mutta otetaan rennosti.


Lähden nyt äitin kanssa lenkille haukkaamaan hiukan happea ja liikuttamaan tätä kohta sohvaan kiinni ruostunutta takamustani. Sitten voisin katsoa niitä läksyjä. Huomenna aloitetaan aineiden kirjoittaminen.

Ciao!

PS. Onko liian kornia aloittaa aine onnellisuudesta kuvauksella unesta, jossa kävelen kohti alttaria? Ystävä sano, ettei se multa muuta osannut odottaakaan. :D

Sun vuoksesi sain vapauden.

Kuka odottaa kesää? ( Vihje: Minä! Minä! Minä! )

Oon ollu viimepäivinä tyytyväinen mun asuihin. (: Voisinkin pitkästä aikaa kertoa siitä!  Huivi on Kreetalta, villatakki Vila, legginsit Aleksi13, vyö KappAhl.

Ens torstaina lähetään kavereiden kans Rukalle, Wihii!

" Halu ja tarve ovat kaksi eri asiaa "

 

Uusi paita! Luv the shoulders.

Käytiin äitin kans kattomassa toissapäivänä leffassa Prinsessa ja Sammakko. Mää en oottanu siltä leffalta mitään muuta ko että se olis hyvä.  Ja ah, se oli niiiiiin ihana! 

Se oli just sopivan Disney: hyvä ja paha oli eroteltu reilusti ( vaikka paha ehkä oli liian paha..), hyvä voittaa ja tämmöselle ikuisuusromantikolle ihanan sopivasti rakkautta!
Siinä oli jotain semmosta, mikä erottaa sen vanhemmista disneyn piirroselokuvista, mutten vieläkään oo saanu päähäni että mitä. Mutta suosittelen tätä leffaa suurella sydämellä !

 

Täyspiirretty voittaa Pixarin mennen tullen!

Tycker mycket, mycket om !

 

Tämän asun julkaisemisen ideana on se,  että haluan kaikkien näkevän uuden rakkauspakkaukseni (laukku siis) ! 25,95€ KappAhlista. Äiti ei tätä ymmärtänyt, mutta rakastuin siihen ensisilmäyksellä♥

Niiin. Samalla kuvassa on siis sunnuntaikokousasu. Ja onhan tuo vyökin uusi. Tähän asti sain pidettyä itteni kurissa, enkä ostanut mitään niittistä, ku kaikilla muilla niitä oli. Nyt sitten sorruin kun tuommosta olen etsinyt. Annetaan tämän kerran anteeksi.

Aalloissa siis

 

Lomalla on aina mukavaa löhöillä römppävaatteissa hiukset sotkussa ilman meikkiä, mutta sen jälkeen onkin sitten aina mukava laittaa ittensä nätiksi ja näyttää taas ihmiseltä. Römppäily toimii, kun sitä saa tehdä yksikseen niin, ettei kukaan muu näe.

 

 

Eilen oltiin kaverin luona isommalla porukalla ja tilattiin pitsaa, ei sen kummempaa. Oli kuitenki mukava välillä nähä muitakin ihmisiä

 

 

Tykkään muutes tuosta mun uuden topin väristä. Äiti ja Maria toi sen Jykylästä. Elisa tycker mycket om Koralli ! ( Och det är inte oranssi. Jag hatar oranssi. )

There's a reason for the world

 Suunnittelin kirjottavani tänään erittäin ahistavan postauksen, mutta jätän sen nyt tekemättä. Ehkä joskus paremmalla ajalla. 

 

 

Halusin nyt vain esitellä tämän kuvan. Otin tämän tänään ja kuva on tarkentunut pääkohteen sijasta puihin siksi, että otin kännykällä enkä saanu sillä tarkennettua oikein. Kelpaako selitys? :D  Mutta niin. Tuon nauhan ympärille on kietoutunu jääpuikko erittäin tyylikkäästi. Maailma on ihmeitä pullollaan. (:

2 ready, 3 to go !

 

Niistä tuli yllättävän nättejä mun tekemäksi! Ja varmaan kaikki hoksas, että nuo on tosiaan laatikoita, joita päällystän mun huoneen tapetoinnista jääneellä jämällä. (: Niitä tosiaan on yhteensä 5 ja nyt aamulla sain väkerrettyä kaksi. Ensimmäisen  tekemiseen meni varmaan tunti.

 

Tässä kuva iloisesta raskaan työn raatajasta. Samalla näette tyylikkään "kolmas lomapäivä ja enkä vieläkään jaksa välittää miltä näytän"-lookkini. ( Nyt katos lopuiltakin miehiltä kiinnostus. :D )

Painun tästä suihkuun pesemään nuo liimatahrat käsivarresta. Tsaudi !

What should a young woman's wardrobe consist of?

Yksin kotona lomaillessa on aina hyvin aikaa kartoittaa tilanteita. Tänään oli vuorossa oma vaatekaappi, ja siellä majailevat "talvivaatteet". Muutamia paitoja laitoin kokonaan menemään, isompi kasa sai lähtöpassit kaappiin "vaatteet, joita en oikeasti tule ikinä käyttämään, mutta joista en raaski luopua". Käyttövaatteet sitte järjestin nätisti kaappiini.

 

  

  

 
 

Huoneeni syntisäkki. Sinne laitetaan kaikki mille ei oo muuta paikkaa.

Tein laukuilleni saman, mitä vaatteille. Mutta ne jakautui karkeasti jää-eijää kasoihin.

Nämä jää ! + 2 jotka löysin ku siivosin pitemmälle. 

See u next time, when we return !

Oisko sitten korujen vuoro?

.. ja kyllä, minulla on Nikko - radio-ohjattavien ykkönen.

Check this out!

Jos haluat tutustua pariskuntaan, joka lähti toiselle puolelle päiväntasaajaa ilman lähes mitään tietoa tulevasta, seuraa heidän blogiaan täältä !
Tunnen kyseiset ihmiset ja tuli suurena yllätyksenä, kun he suunnitelmistaan kertoivat. Tällä hetkellä he ovat tietääkseni Papua Uusi-Guinealle, enkä tiedä, mikseivät ole vähään aikaan kirjoitelleet. Papualle he päätyivät Fida Internationalin kautta. (:

010310

 

Talviloma! Voisin vaikka rakentaa lumilinnan. Kuka tulee mukaan?