Makaroonia talon tapaan

Jos mun pitäis kirjoittaa ruuanlaitosta, siitä ei tulisi pitkä teksti. Tiivistettynä se olisi omalta osaltani keitä makaroonia ja keksi jotain lisuketta. Aina ne eivät ole kovin onnistuneita yhdistelmiä, mutta olen ainakin saanut syödäkseni viimeisenä reiluna kolmena viikkona (Kohta onkin kuukausi täynnä Jyväskylässä!).
Yksi makaroonia ja lisuketta - ruoka on itselleni kyllä ylitse muiden. Kun itsetehty makaroonilaatikko ilmeisesti (kauppamatematiikan luentojen mukaan) maksoi vuonna 2007 huimat 4,03€, pitää opiskelijana aina ajatella "miten saisin tästä entistä edullisempaa?". Saanko siis esitellä, äidiltäni taannoin opittu, opiskelijana todelliseen hyötykäyttöön otettu makaroonin ja naudan paistijauhelihan suurenmoinen yhdistelmä! Sillä kuka jaksaisi odottaa makaroonilaatikon valmistumista - jätä siis kananmuna omaksi ateriaksi ja maito kuppiinsa. Hyväksi maustettuna yksinkertainen ja edullinen (ei tartte olla paistijauhelihaa, parhaaksi kyllä todettu..) opiskelijaruoka: Makaroonipöperö/-pepu. Ei muuta kuin indeksilaskujen kimppuun!

It's what we like to do

Pääsin eilen illalla yheksän aikoihin takasi kämpille. Tuumasin siinä, että ku ei oo kämppiskään kotona niin jotain vois vielä inspiroitua tekemään. Olin tiistaina käyny keskustassa sen ihan pikainen kierros vaan, ja Eurokankaasta tarttu sillon mukaan kangas, jonka väreistä innostun aina syksyisin. Criminal Mindsin esitellessä taas ahdistavia "pimeässä kuuluu ääniä - ketään ei näy"-skenaarioita, heitin kankaan päälle GinaTricotin perustopin (näin hyvin minä kaavoitan..) ja piirsin sen perusteella n. 14cm leveämmän topin. Siitä siis piti tulla toppi, mutta kai tätä ennemminkin tunikaksi nimittää.

Leikkasin nätisti kankaan sahalaitareunaiseksi viritykseksi, löin kiinni nuppineuloilla ja aloin päristämään. Ompelun sain alotettua siinä kymmenen aikaan, viimeiset ompeleet sain puolenyön aikoihin. Tämähän on siis ihan tämmönen selvästi kotikutonen tekele, mutta saimpas ainakin itselleni kaipaamani kuviopaidan. Se pääsikin jo tänään päälle, kuten kuvista tulee esille. En rupeaisi tarjoamaan ompelutaitojani tuttaville, mutta olen itsestäni kyllä ylpeä! Tämä on ensimmäinen vaatekappale, jonka sain valmiiksi seiskaluokan käsityötuntien jälkeen. Saa onnitella. :D

 Lähden nyt viikonlopuksi kotiin Kälviälle ihmettelemään maailman menoa. Ihanaa päästä kolmen viikon jälkeen taas omaan sänkyyn.♥ Ja onhan mulla äitiä ja iskää ikävä.

Ei muumitaloa lukita yöksi

Samalla kun muut valmistautuvat Poikkitieteellisiin haalaribileisiin (tai vaihtoehtoisesti näkemään Tuksun ja Arton 2=1 bileissä..), niin minä valmistaudun lähtemään sisarelleni leffailtaan. Illan ohjelmassa on elokuvana Remember me, syömisen terveellisenä osana dipattavana kurkkua, porkkanaa ja paprikaa, sekä ei-ehkä-niin-terveellisenä pitsaa. Nyt pitää enää vaihtaa nuo koulussa pidetyt vaatteet lököilyasuun ja polkaista tyhjenneen pyörän takarenkaan kera sateen läpi parin kilometrin päähän. Viettäkäähän tekin mukava ilta! (: