Nolla sata sata, sieltä löytyy kaikki

Käytiin tänään Pancho Villassa syömässä. Teki mieli aurajuustoa, joten söin Aurakanaburgerin. Vielä vuosi sitten en halunnu lähellekään kyseistä makua. Samoja kokemuksia on glögin, sinapin ja uusimman tulokkaan, fetan, kanssa. Tämä on varmaan osa tätä aikuistumista. Olin lapsena kauhean nirso ruuan suhteen, hedelmäsalaattikin koostui banaanista ja persikasta. Onneksi nykyään hedelmäosasto on edes hieman laajemmassa käytössä. Silti on edelleen makuja, joita en voi sietää. Näistä huomattavimpia kahvi ja salmiakki. Muutosta odotellessa (ja toivoessa...). 

Heräätkö huomenna mieluummin USA:n presidenttinä vai Englannin kuningattarena?

Tänä aamuna en ois jaksanu nousta ylös millään. Huomaa taas, että seitsemän tunnin yöunet ei vain riitä mulle. Muutama tunti lisää illan puolelta ois parantanut tilannetta huomattavasti. Uni on yksi elämän peruselementti, sitä ei sovi ala-arvioida! Tokihan tuo pimeyskin kello 6.30 saattoi vaikuttaa asiaan.

Koulussa istuin luennolla puolitoista tuntia kuuntelemassa kirjaesitelmiä, odotin toiset puolitoistatuntia jotta pääsin sopimaan pikaisesti ryhmätyöstä ja lopuksi höpöttelimme tunnin verran. Nyt on kuitenkin saatu sovittua itselle lisätehtävää: oma osuuteni käsittelee silkin rakennetta ja ominaisuuksia. Olihan tämä tekemättömyys ja tenttiinlukuvälttely käymässä jo tylsäksi!

Niin, palatakseni mieltä polttelevaan kysymykseen: mieluummin heräisin huomenna Englannin kuningattarena. Söisin herkkuja pitkän ruokapöydän päätypaikalla. Illalla voisin siirtää valtani lapsenlapselleni.

Mitä tänne jää kun mä lähden täältä

Vaikka ulkona on lunta vähän sillälailla juupas-eipäs meiningillä, on mielestäni talvi. Ainakin siitä syystä, että kun vihdoin vaihdoin paksumman ulkotakin päälleni, tuli silti pyöräillessä hieman kylmä. Kylmyys saattoi myös johtua tuosta päälläni olleesta paidasta, joka ei ehkä viskoosisena (ja kutistuneen) ole se kaikkein lämpimin.

Mangon paita on kuitenkin ihana, vaikka tuhosin sen pesemällä. Sen seuraksi pääsi kaulaan uusi risti, ranteeseen nahkaranneke ja laukuksi Anttilasta 20% alennuksella ostettu Mexxin laukku. Farkut ovat KappAhlista ja jalassa oli rakkaat Vagabondini (piti tarkistaa googlesta miten vagabond kirjoitettiinkaan...).

Olen aika onnellinen monesta noista tuon asun vaatteistani. Laukusta en meinannut päästää enää irti kun sen kaupassa ensimmäisen kerran näin, hinnasta huolimatta. Paitaan rakastuin myöskin ensisovittamalla, vaikka se onkin nyt aiheuttanut harmia. Mutta sen selkä on siltikin ihana. Nahkarannekkeen sisältö kuvaa omaa elämänasennettani ja se on muutenkin ihana. Farkut istuvat hyvin eivätkä purista. Nauhalliset Vagabondini ovat talveni pelastus. Ristikoru on ainakin vielä ihana, mutta ristinä sitäkin rakkaampi. "Risti vain, risti vain..."

Nih, sitä vain että juu.

Project Accessory

Mun piti mennä tänään tekemään koulutehtävää koululle, mutta parini ilmoitti olevansa sairaana. Lähdin sitten kaupungille, kun kerran olin jo valmiina. Muuta ostettavaa en ollut suunnitellut etukäteen kuin korttivärkkejä tulevaa sunnuntaita ja joulua ajatellen. Tokihan sitä sitten vähemmän suunnittelemattomiakin lähtee mukaan kun kierteleekaartelee ja antaa itselleen oikein luvan ostaa. KappAhlissakin oli kaikki normaalihintaiset tuotteet -25%. Kyllähän sitä nyt täytyy ostaa kun ne kerta tuollalailla melkein käskee.

Korua olin kyllä katsellut jo Kokkolan liikkeessä. Korviksiakin olin jo aiemmin useammassa paikassa huokaillut. Että ehkä se ostaminen ei sittenkään ollut kaupan vika.

Ostinhan myös vähän jotain muutakin, mutta ei kaikkea tylsää viitsi kertoa.

Tonight is gonna be Legen...

Viimeiset kaksi viikkoa ovat koulun suhteen olleet melko leppoisia. Niitä edeltävä viikkokin oli kontaktivapaa. Olisihan sitä koulutehtäviä tehtäväksi, mutta ainahan on huominen. Huominen on vain tainnut olla tulossa reilun viikon verran.

Onneksi aika ei ole käynyt näinä pitkinä tekemisenvälttelytunteina pitkäksi. Huimasti on auttanut kaksi pakettia, joista ensimmäinen saapui viime viikolla ja toinen tämän viikon alkupuolella.

Amazonin lähetys sisälsi How I met your motherin seitsemännen tuotantokauden. CDONin paketissa oli neljän Disneyn lisäksi Downton Abbeyn ensimmäinen kausi. Disneyt katsotaan sitten siskon kanssa yhdessä, mutta nuo sarjat menivät omilla kerroillaan kumpikin kahdessa päivässä. HIMYM on huippu kuuden aikaisemman kauden perusteella ja siksi se päätyi tilaukseen samana päivänä kun se julkaistiin, Downton Abbeyn aavistin itselle sopivaksi teemansa ja muiden kehujen perusteella. Sekin oli kyllä hintansa väärti! Nyt vain odotellaan seuraavia kausia. Onneksi jälkimmäinen on jo saatavilla; HIMYMin julkaisussa taitaa vierähtää vielä arviolta vuosi.


... Dary!