Viime tiistai ja keskiviikko oli varmaan elämäni yllättävimmät ja parhaimmat tiistai ja keskiviikko koskaan (tai ainaki tähän mennessä)! Tiistaina sain soiton unelmieni harjottelupaikasta, mikä muuttikin suunnitelmat sen ja keskiviikon osalta. Mun ois pitäny tiistain salin jälkeen vain mennä kotiin pakkaamaan ja oottamaan rukouskokouksen alkamista. Mutta vietinkin kolme tuntia kaupungilla etsien vaatteita työhaastatteluun. Niin, se oli heti seuraavana päivänä. Lopulta sain kuitenkin ystävän tuekseni ja hän tuli sitten kanssani vielä käymään kotona ennen kokoukseen menoa. (Oonko muutes sanonu, että oon Jyväskylässä löytäny sellasia ihmisiä, että Jyväskylä tuntuu kodilta?) Kokouksen jälkeinen iltalenkkikin oli mukava.
Keskiviikkona oli sitten se haastattelu ja sitä ennen kaikkia käytännönjärjestelyjä. Nukuin jännitykseltä huimat 5½ tuntia. Tuo oli elämäni ensimmäinen kunnollinen työhaastattelu: infoon ilmoittautuminen ja aulassa odottelu, kaksi haastattelijaa, CV:n ja työhakemuksen läpikäyntiä, työtodistukset, kaksi pätevyyttä testaavaa tehtävää, kättelyt suuntaan sun toiseen. Kaikin huipuksi itselle jäi loistava mieli. Nyt sitten odotetaan kaksi viikkoa, jos syksy näyttäisikin täysin eriltä, mitä olen aiemmin suunnitellut.
Tänään heräsin kotikotoa. Täällä töissä kesän. Lomaa ei ole kuin ensi viikko, jos pääsen harjoitteluun. Saa nyt sitten nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti