Viimeinkin sain ostettua itselleni uuden paidan. Se on käytännöllinen ja lämmin. Sen alle mahtuu toisia paitoja. Siinä on jokin juju. Suunnittelin sen kuvioinnin itse, ainakin puoliksi. Maksoin omani omista rahoistani. Samankaltaisen paidan tilasi 28 muuta. Se oli elämäni vaikein vaatetilaus ja sain hoitaa sen yksin. Onneksi on äiti. Lasku oli suurin, mitä olen koskaan maksanut. Saisi olla kulutusta kestävä paita - kuvio ainakin.
Millos viimeks sitä on tullu huppari ostettua? Ja milloin siitä kuvien ottamisesta on tullut näin hankalaa? Miksi helposti otettavat kuvat kategorioidaan teinikuviksi? Ja miksi psykologiasta pitää kirjoittaa neljä esseetä, jotta saisi täyden kurssin? Miksi on niin vaikeaa muistaa lisätä puita takkaan?
Elämän ihmeellisyyksiä pohtien. (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti