Oli semmonen hassunhieno fiilinki. Kattelin näyteikkunoita enkä keskittyny sumuiseen koleaan ilmaan. Ja pistäydyin kolmessa kaupassa, joissa oon aina halunnut käydä.
Pikkulinna on Kauppakadulla sijaitseva putiikki, jonka tarjonnasta en huomannut muuta kuin lankoja. Liikkeessä myydään siis paljon muutakin, mutta kun ajatukset liitelee joululahjoissa, niin ei sitä kaikkeen ehdi kiinnittää huomiota. Sai tutkia rauhassa ja myyjät olivat erittäin hyväntuulisia ja palveluhenkisiä. Mitään ei lähtenyt mukaan, mutta yksi kierrätysvillasta tehty lankakerä jäi kiertelemään ajatuksiani. kuva
Matka jatkui kävelykadulle. Taito Shopin ikkunaa tutkaillessani huomasin, että Suomen käsityön museoon pääsee perjantaisin ilmatteeksi! Pohdin kauan siinä oven edessä uskaltaisinko mennä sisälle (hiukan ujona uusissa tilanteissa...), mutta menin sitten kiertämään kun kerran oli hassunhieno päivä.
En ole ikinä ollut mikään historianopiskelija, mutta olen aina ollut isänmaallinen. Tarinat Suomen menneisyydestä, perinteistä ja sodista, ovat aina kiehtoneet. Erityisesti nautein kellarikerroksen pysyvästä näyttelystä, jossa oli esillä suomalaisia kansallispukuja! Toisessa huoneessa oli vielä erilaisia käsitöitä. Mikä ei sinne sopinut, oli videokuva "nykyajan käsityöstä": kirurgi tunki puudutusainetta potilaan päänahkaan. Onneksi ei näytetty enempää.
Viimeinen pysähdyspaikka oli Harjun paperi. Siellä oli vaikka mitä ihanaa! Jos kävisin töissä, olisin ostanut sieltä paaaaaaaaljon ja lähettänyt ihmisille mooooooonta korttia. Käytin varmaan tunnin korttien katseluun - kyllä muutama lähti mukaankin. Myyjä jutusteli ja antoi minulle sitten rauhan kierrellä. Mukava pikkukauppa. Tiedättepä ainakin, mistä tulevaisuudessa haen valmiskorttini!
Myyjä vinkkasi myös Postcrossingista. Tuo voisi olla yksi mukava harrastus. Keksein jo paikan mahdollisille korteille!
Ainiin! Karkit hain Kalppiksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti